Voi näitä ihania ulkoilusäitä! Olis vaan paljon aikaa, että pystyis olemaan mahdollisimman paljon ulkona. Luonto on niin kaunis ja pakkaset kohtuullisia. Aamulla jo Pennin kanssa kierrettiin 1½ tunnin lenkki ja nautimme molemmat varmaan yhtä paljon.

Viime viikonloppuna oli ystäväni Helsingistä käymässä ja hän kyllä löysi tien Pennin sydämeen. Tintillä itselläänkin on koira ja kyllä sen heti huomaa miten ihminen koiran kanssa osaa olla.

Näinhän siinä käytiin, että heti kun Tintti aamulla heräs niin Penni meni viereen ja sohvalle just niinkuin on aateltukin:)

Tämä oli kyllä hauskaa katseltavaa ja kuunneltavaa, kun nämä keskustelivat. Siinä katseltiin ulos ikkunasta ja "koirankielellä" keskustelu käytiin. Ihan varma oon siitä, että he ymmärsivät toisiaan :)

Vieraan lähdettyä kohti kotia me lähdimme ulkoilemaan kauniissa auringonpaisteessa. Ja maisemissa ei kyllä ollut valittamista.

Kuonon päässä oli lunta, kun joka penkassa piti kömpiä.

Penni taitaa miettiä, että tarvitsiskos tässä kohta aurinkolasit...

Tarkkana piti olla, kun ihmisiä oli hiihtämässä ja kuului erilaisia ääniä. Joka välissä piti nousta kurkkimaan penkan ylitse ettei vaan mitään yllättävää pääsisi tapahtumaan.