Nyt on jo satanut ensilumi maahan ja minäpä alan kertomaan viime kuisesta ruskaretkestä Ylläkselle. Retkellä oli mukana kaksi ystävääni ja meidän matka oli oikein antoisa ja kaikin puolin mieleenpainuva.

Retken ajankohta oli 16 -19.9. Lähdimme ajamaan kohti Äkäslompoloa aamulla anivarhain. Sopivin välein pidimme pieniä kahvitaukoja ja kyläilimmekin Pirkon sukulaisten luona Iissä.Meidät otettiin lämpimästi vastaan ja saimme syödä iloisessa ja tuttavallisessa porukassa.  Ihastelimme heidän kesäpaikkaansa meren rannassa. Kuuntelimme aaltojen kohinaa rantaa vasten ja nautimme jokaisesta hetkestä matkalla pohjoiseen:)

Mökin pihalla oleva grillauspaikka oli jo laitettu talviteloilleen, odottamaan uutta kesää...

Matka sujui sukkelaan ja perille päästyämme emme olleet oikeastaan väsyneitäkään sen kummemmin. Söimme ja joimme oikein kunnolliset "läsipääkahvit" ja nautimme pelkästä oleilusta, kunhan olimme asettuneet kukin omille paikoilleen.

Seuraavana päivänä ajelimme katselemassa paikkoja ja kunnon turistien tapaan kamerat koko ajan mukana ja laukaisuvalmiina. Maisemat olivat ihania ja niitä kyllä kuvattiinkin. Niin ja aurinko paistoi!!!

Tämä puu oli hienon näköinen ja takana oleva koivu näytti tosi hienolta kun se loisti keltaisuuttaan puun oksiston välistä.

Värien leikki oli kaunista katseltavaa.

Kaunista, kaunista...

Välissä piti istahtaa katselemaan miten kaunista luonto on. Ja hieno nainen on aina hieno, metsässäkin, jalat täytyy asetella hienosti;)

 Väriä ja aurinkoa riitti... 

Porukkaan sopivat Lappalaiset;)))

Pitihän sitä ruumiin ravintoakin olla välissä. Ihan tavallinen ja terveellinen salaati täydensi mukavasti muita ruokia.

Seuraavana päivänä otettiin suunnaksi Kesängin keidas ja matkaan lähdettiin aamupäivästä. Aurinko paistoi!!

Välillä piti ihastella taas maisemia ja ottaa valokuvia.

Niinpä niin, perillä Kesängissä odottivat ne ihanat lätyt ja niihin päälle kermavaahto ja hillo. Tämän pläjäyksen kruunas kupillinen kahvia.

Pirkko halusi olla vähän erilainen ja janoisten ystävänä joi tietysti Grandi "pillimehun".  ;))))

"Mäet" oli hieman suuria ja aurinko paistoi!!

Siinä se joka kertainen patikoinnin kohde Kesängin Keidas sitten oli ja pitihän se kuvata ennen pois lähtöä.

Tässä sitten ollaan jo matkalla takaisin päin ja kamera laulaa....

Hieno paikka oli vähän ennen kesängin keidasta. Laiturilla oli muitakin ihmisiä nautiskelemassa eväitään.

Porot kuljeksivat meidän edestä mitään välittämättä muista kulkijoista.

Mustikoita oli vielä paljon ja ihme kyllä ne olivat ihan poimittavia vielä, eikä yhtään vetisiä. Niitä emme kuitenkaan noukkineet muuta kuin suihimme. Sen sijaan puolukoita oli niiiin valtavasti ettemme malttaneet olla niitä poimimatta.

Pitihän se saalis perata sitten kun mökille päästiin. Pirkko "Banderosa" suoriutui tehtävästä mallikkaasti;))

Lauantai-iltana sitten olimme kuuntelemassa Heikki Silvennoisen esitystä Pyhän Laurin kappelissa. Silvennoinen on mahtava kitaristi ja esitys oli mukavaa kuunneltavaa. Esityksen jälkeen sain ottaa kuvan taiteilijasta. Oikein miellyttävä tuttavuus.

Sunnuntaiaamuna sitten pakkailimme kaikessa rauhassa ja lähdimme kotimatkalle. Matka sujui edelleen hienosti ja hyvissä ajoin olimme kotona.  Mulle kertyi ajomatkaa kaikkineen yli 1500 km. Mukavassa seurassa ja hyvällä mielellä matkan rasitukset eivät tuntuneet missään. Mukavat muistot jäi ja reissu tehdään varmasti vielä uudelleen ja monta kertaa.....

Niin ja lopuksi on vielä kerrottava, että koko ajan ilmat suosivat. Viikonlopuksi oli luvattu sadetta ja muutenkin huonoa ilmaa. Yhtään ei kuitenkaan satanut ja aurinko paistoi jokaisena päivänä jossain vaiheessa. Ainoat vesipisarat saimme ennen Torniota kotimatkalla ja niitäkin pisaroita oli ihan muutama ja varsinainen sade alkoi, kun ylitimme Lapuan rajan. Nytpä täytyykin miettiä, että miksiköhän???? ;)))