Aamulla mietittiin ahkerasti, että mitä tehtäis kun olis miljoona (vähän liioiteltu) asiaa tehtävänä. No aivonystyröitä hierottuamme tulimme siihen tulokseen, että mikäli haluamme saada kaiken sen tehtyä mitä tälle viikolle on suunnitteilla on aloitettava siitä kurjasta hommasta ja jätettävä rattoisat näytännöt väliin.

Tarkoitti siis sitä, että vaatehuoneesta (yök!) kannettiin kaikki ulos ja aloitettiin kevätsiivoukset just siitä tympiästä hommasta... No, koko päivähän siinä vierähti, kun välillä laitettiin ruokaa ja juotiin päiväkahvit ja juteltiin kummitytön kanssa yki puoli tuntia puhelimessa. Sain kuunnellakkin oikein palopuheen, kun Jenni kuuli, että laitan jotain vaatetta roskikseen. Munhan olis pitäny kuskata ne johonkin kierrätykseen erinäisille kirppiksille joita sain kattavan listan. Mun mielestä nuo romppeet on sellaisia ettei ns. huutolaispoikakaan niitä pitäis.... Vannoutuneena kierrättäjänä ja kirppiksien ynnä huutokauppojen kävijänä Jenni oli aika tuohtunut eikä luvannut auttaa mua neuvoilla, kun alan entisöidä kesällä paria kaappia jotka Antti on mulle hommannut. Uskon kuitenkin ettei se malta olla neuvomatta, kun esitän oikein avutonta, joka kyllä entisöinti asioissa vielä oonkin.

Tuossa yläpuolella on tuollainen komuutin tapaanen kaappi. Ja kynnet vaan syyhyää päästä rapaamaan tuota maalia jota on useita kerroksia..

Tämä pöytä on aivan ihastuttava ja maalikerroksia oli siinäkin useita ja kaiken kruunaa nuo metalliset mutterijalat jotka kyllä saa kovan kyytin tuosta pöydästä, kun alkuun pääsen. Kesää odotellessa ;o)

Siis vaatehuone on nyt siivottu perinpohjin ja mun mielestä loput jutut onkin lastenleikkiä. En tiedä mikä siinä vaatehuoneessa on kun sen siivoaminen aina tympääsöö. Huomenna meinaan pestä muutaman ikkunan töiden päälle. Oon tilannu mun siskolta pariin huoneeseen uudet ikkunaverhot. Hän maalaa ne itse ja ne mitkä valmiina näin olivat mun mielestä aivan ihanat. Laitan ne heti ikkunaan kunhan valmistuvat. Ne on aika hitaat tehdä, kun niissä on niin monta vaihetta ja kuivamista pitää aina välissä odotella. Eipä mulla nyt tulenpalava hoppu ookkaan. Valmistuvat sitten ajallaan.

Eilen illalla laitoin sellaista ruokaa, jota en ennen ole laittanutkaan. Kyseessä oli etanapannu. Varsinaista pannua mulla ei ollut mutta ihan hyvin asiansa ajoi pieni uunivuoka.

Tälläinen lopputulos suunnilleen oli, vaikka tämä ei ole siitä mun vuoasta kuvattu. tämän kuvan ja ohjeen löydät täältä.  Olimme oikein tyytyväisiä tähän uuteen maistelukokemukseen ja aiomme laittaa sitä muulloinkin. Etanapunnu on nyt sitten hakusessa. Ei sitä löytynyt ainakaan Seinäjoelta, Lapualta eikä Kokkolan Prismasta. Pitää hälyyttää kaikki tutut ympäri Suomen pannun metsästykseen. Lämpimästi voin suositella tätä makukokemusta. Ennakkoluulot vaan roskiin ja maistamaan....