Kajaaniin jäivät siis miehet vain jatkamaan rakentamista ja me Maija-tummun kanssa palasimme urakoimaan Kälviälle. Ohjelmassa oli ristiäisten suunnittelua ja koeleipomuksia ja koeruokien tekoa ja maistelua. Siinä sivussa oltiin apuna lasten hoidossa ja käytiin ostoksilla oikein isolla porukalla. Rukan tehtaanmyymälästä sain vihdoinkin ostettua sen sadeasun jota oon jo vuosikausia suunnitellut.
Sade oli aivan mahdotonta ja tuntui hullulta kun vesi tulvi pellolla ja heinäseipäät olivat veden vallassa. Aika outoa näin heinäkuulla...
Sillalta piti katsella kosken kohinaa ja heittää muutama pieni kivi jokeen.
Oli toki kaunista kesääkin kun sade viimein lakkasi.
Veera on innokas siivooja ja rikkaimuri on heti käytössä jos pienikin murunen löytyy lattialta.
Nuorena se on vitsa väännettävä!
Mumman onnenhetkiä, kun Pikkumies hymyilee ja juttelee kovasti mummalle. Ylpeänä tiedotan, että ensimmäinen kunnon hymy on kohdistettu juuri mummalle jo joitakin viikkoja sitten!!!
Isosiskon kanssa on kiva leikkiä ja laulaa opittuja juttuja. Naurattaahan se...
Eilen illallla tultiin kotiin ja nyt pestään pyykkiä ja hoidellaan asioita kuntoon. Yhdet rippijuhlatkin olis huomenna....Joka tapauksessa sunnuntaina ainakin Antti-paappa ja Paavo-pappa lähtevät kohti Kajaania ja rakennusprojektia. Mumman pitäis päästä parturiin ja muutakin hommaa olis, joten voipi olla, että menen vasta parin päivän päästä Kälviälle tai sieltä Kajaaniin, kuinka tarve vaatii.
Loma on puoliksi kulunut ja aika haipakkaa on ollut. Mökiltä saimme sellaisia terveisiä, että veden nousemisen takia laituri oli ollut karkaamassa, eli siis irtipäässyt. Onneksi siellä piipahtanut tuttu oli sen kahlannut kiinni ja vetänyt rannalle. Siis sielläkin pitäisi ehtiä käymään....
Näin se loma pitäis osata ottaa. Eipä osuvampaan kuvaan tätä "kiireistä" kirjoitusta voisi lopettaa...
Kommentit