Viikko sitten olimme tähän aikaan olleet Ylläksellä jokusen tunnin ja asettuneet taloksi mökkiin jonka olimme vuokranneet. Meitä oli matkassa vain Antti, minä ja Veera. Aamulla varhain olimme lähteneet ajelemaan Lapualta kohti Äkäslompoloa ja pidennettyä viikonloppua.

Veera oli innoissaan päästessään mumman ja paapan kanssa vaeltelemaan, niinkuin hän asian ilmoitti. Vielä samana iltana lähdimme hieman katselemaan ympäristöä ja maisemia.

Nasu piti olla tietenkin kainalossa katselemassa ympäristöä. Tämä kuva on ihan läheltä mökkiä jossa asustimme.

Veera löysi maasta kauniin värisen kiven, joka sitten piti olla mukana monessa paikassa.

Illalla oli mukava juoda teetä ja tarkkaan tyttö haisteli miltä teepussi tuoksui. Aika hienosti hän tunnisti eri tuoksut, joita olin ottanut mukaan useampia. Lempi teet taisi olla vadelmatee.

Seuraavana päivänä aamutoimien jälkeen piti mennä Jounin kauppaan ja se olikin mukavaa, koska kauppakeskuksessa oli lapsille leikkipaikka ja laite jossa sai istuskella pienessä autossa. Sen nyt saattoi arvata, että molemmat kokeiltiin ja mukavaa oli.

Kävimme myöskin Mailan putiikissa, josta ostimme tuliaisia ja Veeralle sormuksen johon hän kovasti ihastui.

Siellä oli tälläinen mukava pieni poro jolla oli hienoa ratsastaa.

Tämä kuva on otettu Mailan putiikin pihassa. Kauppareissun jälkeen kävimme mökillä syömässä ja kohta sen jälkeen lähdimme vaeltamaan kohti Kesängin keidasta ja kermavaahdolla ja hillolla päälystettyjä lättyjä.

Tässä ollaan suunnitelemassa reittiä ja katselemassa karttaa reitin alkupäässä.

Kovalla kiireellä matka eteni, mutta mukava oli aina välissä pysähdellä milloin minkäkin asian vuoksi.

Kesänki järven rannalla katsomassa kirkasta vettä. Aurinko paistoi kauniisti ja lämmitti mukavasti.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa....

Siellä taustalla jo määränpää häämöttää...

Maali on saavutettu ja voi kuinka hyvältä lätyt maistuikaan.

Takaisin tullessa kuvasin tämän hienon puun, joka mielestäni muistutti taaksepäin taipunutta naisen vartaloa, jolla on pitkät hiukset ja toinen käsi nostettuna eteen... No joku muu voi nähdä jotain muuta tai vain pelkän puun.

Illalla piipahdimme Pyhän Laurin kappelissa, joka oli juuri suljettu, kun paikalle pääsimme, mutta ystävälliset henkilöt halusivat päästää meidät katsomaan kappelia sisältä ja niin he avasivat ovet ja esittelivät oikeastaan Veeralle koko paikan ja sanoivat vielä, että kuvia voi ja pitää ottaa tytöstä alttarilla. Lämmin mieli jäi käynnistä ja avuliaista kirkon palvelijoista:o)

Illan kruunasi saunassa käynti ja paapan kanssa käristetyt makkarat. Uni tuli helposti ja sitä piisasi aamuun asti.

Seuraavana päivänä ajelimme maisematietä ja siellä pysäköimme parkkipaikalle ja lähdimme tutustumaan läheiseen maastoon.

Huilitauko maastossa.

Valokuvissa nuo värit eivät todellakaan pääse oikeuksiinsa. Niin haalealta näyttää ja paikalla oli kuitenkin kirkasta ja kaunista...

Tässä on aavistus todellisuudesta...

Hienoja puita riitti vaikka millä mitalla.

Näitä poroja ihasteltiin vaikka kuinka kauan ja niitä oli paljon vaikka tuohon maastoon ne katoavat ihan tyystin....

Välillä piti käydä tankaamassa, että jaksaa. Niinkuin oon ennenkin kertonut tämä tyttö se on varsinainen touhupeppu. Ei sellaista asiaa missä Veera ei halua auttaa ja olla osallisena. Tässä on tulossa perunoita ja broilerin suikalelihaa kastikkeessa.

Sitten piti taas vähän ulkoilla ja kuljeskella metissä. Muurahaispesät jaksoivat kiinnostaa ja niitä pysähdyttiin jokaista katsomaan ja pitkäksi aikaa.

Tälläisen tontun Veera löysi mökin läheltä metsästä ja oli hetken ihan varma, että kyseessä on oikea tonttu. Joku sen oli sinne veistänyt ja oli yllättävän aidon näköinen, etten ihmettele vaikka Veera olikin aidosti hämmästynyt.

Nämä tontut asustivat kaupan pihassa ja Veera upposi maastoon aika hyvin;o)

Illalla piti käydä herkuttelemassa ja niinpä suunnistimme pizzalle Eväskoriin. Pizzat olivat mahdottoman isoja ja maittavia. Veerakin pisteli pois tiehensä. Kaikkia ei toki jaksanut ja myyjää nauratti kovasti, kun tyttö ilmoitti kovalla äänellä pois lähtiessämme, ettei aivan jaksanut kaikkea vaan viedään kotiin ja syödään siellä, että hyvää oli....

Sunnuntai aamuna sitten oli pakko lähteä ajamaan kohti kotia ja aikaisessa vaiheessa. Maisemat olivat värikylläisiä ja niinpä otin alkumatkasta joitakin kuvia liikkuvasta autosta.

Jossain vaiheessa kävimme kahvilla ja haukkaamassa jotain ruoanpuolta. Veera halusi sämpylän joka oli kooltaan aika iso. Paljon tyttö sitä jaksoi syödä ja olihan matka pitkä.

Jossain vaiheessa takapenkki hiljeni ja uni oli voittanut pienen matkalaisen, Nasu mahtoi nukkua myös koska on niin rennon näköinen. Matka kaikkineen oli loistava ja Veeran kanssa touhuaminen on mukavaa.  Kerronpa senkin kun lauantai-iltana katsoimme avaraa luontoa televisiosta ja sieltä tuli Samoan saarilta ja Fidzi saarelta ohjelmaa. Veera sanoi, että tuonne mä haluan mennä mumman ja paapan kanssa........

Siinä muutamien kuvien kera meidän ruskamatkamme Ylläkselle. Mukavaa oli, mutta mukava oli tulla kotiinkin.