Voi näitä kauniita päiviä! Onko tämä tottakaan ollenkaan, että on näin monta kaunista päivää Suomen kesässä?? Viime perjantaina jäin yksikseni, kun Antti Vesan kanssa lähtivät taas kohti Kajaania. Perjantain tein kaikkia hommeleita maan ja taivaan väliltä ja piipahtelin siellä ja täällä.

Lauantaina Kirsi soitteli ja sovittiin mökkireissu alkaen iltapäivällä. Kamppeet kasaan ja eväät mukaan ja menoksi. Kaunis sää helli meitä ja mökille päästyämme vähensimme vaatetta ja huokailimme elämän ihanuutta. Meitä oli neljä naista: Kirsi, Kirsin tyttäret Jenni ja Laura, sekä heidän koiransa Milli (Tiibetinspanieli) ja minä. Siinä sitä olikin varsinainen kööri;o)

Tottahan Millin piti päästä uimaan ja niinpä se ui koiraa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Jenni ja Laura olivat molemmat valvovan silmän alla, kun Milli seurasi hyvin tarkkaan mitä kukin teki.

Kaikki muutkin olivat muutamaan kertaan vedessä ja vesi oli kyllä lämmintä. Verrattuna juhannukseen se oli lämmennyt huomattavasti.

Päivä kului ihanan leppoisissa merkeissä. Syötiin uitiin ja oleiltiin. Kaikki nauttivat ihanasta kesäpäivästä ja nauruu raikui ylinnä koko päivän. Vasta myöhään illallla aloimme valmistautua kotiin lähtöön. Millikin oli niin väsynyt, että oli kuorsannut , eli ei tainnut nukkua koiranunta, vaan oli sikeässä unessa. Sunnuntai toi sitten oman reissunsa josta kerron hieman tuonnempana. Nyt lähdemme pyöräilemään pienen lenkin ja palaan sitten asiaan...