Nyt sekin reissu on sitten tehty. Viime viikonloppuna matkasimme ensimmäisen kerran Kajaaniin  katsomaan Veeraa ja Juusoa. Perjantaina Penni sai rokotuksen jonka jälkeen se oli valmis matkustamaan pidemmälle. Hieman meitä oikein jännitti, kun matkaan lähdimme. Lapset odottivat innokkaina Penniä tulevaksi.

Veera sai tervetuliaissuukon melkein heti Penniltä. Siinä taisivat molemmat olla yhtä otettuja toistensa tapaamisesta. Lapset nähdessään häntä kyllä heilui niin nopeassa tahdissa ettei melkein silmä eroittanut. Siinä nuoltiin kasvot ja varpaat ja lapsilla oli hauskaa.

Juuso oli hieman enemmän varauksellinen, mutta muutaman "lipaisun" jälkeen jää oli sulanut;o)

Ulkoilu piti tehdä vaatteet päällä, koska Kajaanissa oli oikein talven tuntu. Lumi peitti maan kokonaan ja maisema oli ihanan talvinen.

Veera sai ensin harjoitella hieman sisällä Pennin kuljettamista fleksin päässä. Sitten olimme oikein ulkona ja ihan hyvin tyttö suoriutui hommastaan.

Nämä kuvat kertovat ehkä parhaiten sen miten hyvin näillä lapsilla ja koiralla sujui viikonloppu. Niinpä siinä sitten kävi niin, että Veera jäi itkemään kun me lähdettiin. Kymmenisen minuuttia lähtömme jälkeen oli Veera kysynyt äidiltään, että onkohan Pennillä jo ikävä. No, piakkoin menemme sinne uudelleen. Olemme saaneet trimmaajan Kajaanista, joka onkin hyvä asia ja sopii hyvin  meille, kun kerran siellä aika tiuhaan käymme.

Tälläinen ihana kimppu kukkia minua odotti yhtenä aamuna viime viikolla. Antti oli sen käynyt mulle ostamassa, kun taas kerran täytin 25 vuotta. Hyvin ovat ruusut kestäneet ja ovat vielä täydessä kukassaan olohuoneen pöydällä.