Siinä on osa papereista, joita mukaan sain. Testipalautetta pitää nyt luurata oikein ajan kanssa ja ottaa kaikki osatekijät huomioon. Keväällä on sitten seuranta ja silloin nähdään mitä kukin on saanut aikaan.

Kävin hakemassa kunnon askelmittarin aamulla. Nyt oon sen asentanut ja askeleitani kontroloidaan oikein kunnolla. Sykemittari mulla oli jo ennestään , joten se piti nyt sitten ottaa uudelleen käyttöön sieltä naftaliinista. 

Viikon aikana tuli se selväksi ettei talolle kannata rakentaa seiniä ja kattoa ennenkuin perustus on kunnossa..... Kyllähän tuon nyt sanoo järkikin, mutta miksi se on niin vaikeaa toteuttaa omalla kohdalla. Ei se auta kuin ruveta "löntystelemään" lenkeillä, eikä suihkahdella niinkuin päätön kana. Sykemittaria tarvitsen siis siihen, että osaan himmata heti kun sykkeet on liian korkealla ja nopeasti ne ryökäleet nousee kun kunto on mitä on. Ei auta itku markkinoilla ja pakkohan se on veren tulla kun puukko on rinnassa, sanoo vanha sananlaskukin. Nyt siis luomaan sitä perustaa, että saadaan joskus ne seinät ja kattokin valmiiksi.

Viikko oli aivan ihana. Porukka kulki samalla aaltopituudella hyvinkin pitkälti ja nauru raikui aina siellä missä joku meidän porukasta oli. Suurella innolla osallistuttiin jokaiselle luennolle ja jokaiselle liikuntatunnille. Mitä erilaisempia muotoja liikkua saimme kokeilla viikon aikana.

Tässä valmistaudutaan kirkkovene soutuun.

Siinä se vene odottaa soutajiaan.

Kokemus oli aivan ihana. Enpä olisi uskonut, että niin ison veneen kuljettaminen on niinkin vaivatonta kuin se oli. Maisemat näyttivät hienoilta järveltä päin ja ruska oli kaunis katsella. Niin ja lapaluut tuntuivat makean irtonaisilta soudun jälkeen.

Todella nopeasti viikko kului ja pitkäksi ei aika ehtinyt milloinkaan tulla. Päinvastoin, tuntui, että aina oli ilta ja piti mennä nukkumaan. Huoneet tai huoneistot missä olimme olivat huippuvarusteltuja. Erillinen makuuhuone, olohuone kahdella kahden hengen sohvalla, keittiö, jossa kuuden hengen varustus kaikilta osin. Tietenkin mikrot, jääkaapit, pakasteet ym. tykötarpeet. Oma sauna, jossa pyykinpesukone. Niin ja keittiössä tietenkin se astianpesukone ja lisäksi vielä kuivauskaappi vaatteille. Niin ja unohtamatta todella suurta lasitettua parveketta, josta mahtava järvinäköala.

Tässä yhtenä iltana otettu valokuva...

Säät suosivat meitä kyllä täydellisesti. Aurinko paistoi joka päivä ja ulkoilusäät olivat mitä mainioimmat.

Meidän ohjaajat saavat täyden kympin toiminnastaan. Jokaisen he ottivat yksilönä huomioon, mutta kuitenkin koko porukkaan kiinteästi kuuluvana. Iloisia ja huumorintajuisia olivat kaikki. Luennot olivat asiallisia, mutta ei tiukkapipoisesti toteutettuja.

Viimeisenä iltana istuttiin sitten jutustelemassa  ja laulettiin karaokea. Jalallakin piti laittaa koreasti, kun siltä alkoi tuntua.

Yleisarvosanana vois olla 10-, ja miinus tulis siitä, että vaikka ruoka oli tosi hyvää se oli useimmiten hieman haaleaa, eikä tarpeeksi lämmintä. Toisena epäkohtana moitin kellojen vähyyttä. Huoneessa oli kyllä kello, mutta kun kortin otti pois ulos lähtiessään se meni aina nollille. Ruokasalissa ja muissa yleisissä tiloissa ei juuri kelloja näkynyt. Nämä napinat ovat siis pieniä iankaikkisuuden rinnalla...

Nyt on sitten vähän runsas puoli vuotta aikaa saada jotain edistystä tähän oloon ja yritys on ainakin kova....