Illalla oli ilma niin hieno, että oli ihan pakko lähteä sienestämään. Taisivat muuten olla viimeiset sienet tälle syksyä. Kävin siinä samassa paikassa missä olen jo useana vuotena käynyt karvarouskut tai karvalaukut niinkuin minä tapaan sanoa, hakemassa.

Eipä tuo paikka ollut nytkään pettymys. Metsässä en varmaan ollut kuin reipas puolituntia, kun kori oli täynnä. Onneksi sillä jotenkin olo on vähän pelonsekainen, kun yksin on liikkeellä. Niin hullulta kuin se tuntuukin niin karhut vaan tuli mieleeni, kun risahduksia kuului tai lintu lähti yllättäen lentoon lähistöltä. Korin täytyttyä nopsasti kotiin ja sieniä ryöppäämään. Karvalaukut on mun mielestä ihan hyviä salaattisieniä, ja joulupöytä ei tunnu miltään ellei siinä ole sienisalaattia itse poimituista karvalaukuista ja muista metsäsienistä.

Pakastimessa minulla on paljon myös kanttarelleja ja suppilovahveroita joista saa hyviä piirakoita ja kastikkeita.

Siinäpä ne herkut ovat ja nyttemmin jo ryöpättynä ja suolattuna odottamassa esilleottoa ja pääsyä salaattiin.