Niin se vaan lähes viikko vierähti Veeran kanssa touhutessa. Nyt he ovat taas lähteneet kotiin Kälviälle ja mumma ja pappa jäivät kahdestaan.  Hiljaisuus on kummallista. Ei ole pieniä ääniä, eikä touhun tuntua koko huushollissa.

Viime maanantaina mulla oli vapaapäivä ja niinpä me Veeran kanssa innostuttiin leipomaan. Veeran eka kerta ja hauskaa tuntui olevan. Taikina oli hyvää ja pieni nenänpää oli jauhoissa alta aikayksikön. Taispa siinä muutenkin kasvot olla jauhojen peitossa.

                 1019668.jpg

Tässä aloitellaan ja naakku on vielä putipuhdas...

1019666.jpg

Nyt onkin sitten jo nenänpää jauhoissa....

Torstai-iltana Noorakin tuli kotiin ja oli hienoa viettää koko perheen voimalla iltaa. Perjantaina sitten Veeran vanhemmat ja Noora lähtivät viikonlopun viettoon meidän mökille Kuortaneelle. Sinne tuli myös useiota muita heidän kavereitaan vuotuiseen kokoontumiseeen. Veera oli paapan kanssa lauantaipäivän, kun minä olin töissä. Illalla sitten käytiin kaupassa ja isomumman luona kylässä.

Tänään aamupäivällä mentiin sitten ulos puutarhatöihin ja muutenkin raittiiseen ilmaan.1019674.jpg

Tässä Veera etsii mansikoita ja pemuuttaa puska oikein aikalailla. Harmi vaan ettei enää tähän aikaan niitä ole. Tyttö maiskutti suutaan ja yritti sanoa nam, nam...

1019671.jpg

Tässä taas katsellaan naapurin kissaa, joka oli asettautunut meidän auton alle. Se olikin hauskaa ja vielä hauskemmaksi se muuttui, kun sisälle lähdettäessä kissa halusi sinne myös. Oven mentyä kiinni kissa nousi ovi-ikkunaa vasten seisomaan ja raaputti lasia sisälle päästäkseen. Ovi kun pysyi edelleen kiinni niin  kissa nousi vaahteraan, joka on keittiön ikkunan alla ja katseli siitä sisälle, kun Veeraa syötettiin. No sen arvaat, että tytöllä oli hauskaa...

Käsitöitä en juurikaan oo viikonlopun aikana ehtinyt tehdä. Heidin sukat kudoin loppuun, että hän sai ne mukaansa. Olivat ihan samanlaiset kuin nuo pitsisukat jotka olen tänne kuvannutkin. Noora haluaa myös samanlaiset vain väri pitää olla toinen. Niin ja Heidi toivoo villapaitaa, joten hommaa onneksi on.

Nyt siis hiljaisuus on laskeutunut tähän torppaan. Antti tuolta huikkii, että lähdettäis kävelylle ulos. Se taidetaankin tehdä. Saa vähän haukattua happea ja muutenkin on ihan kiva käpsytellä ulkona, kun on niin hieno ilma. Joskin tuulee kovasti, mutta eipä tuo haittaa.